Yleistä
Vastustuskyky eli immuniteetti koostuu kaikista kehon puolustus- ja solujärjestelmistä infektioita vastaan. Elämän kannalta keskeistä on torjua ympäristöstä tunkeutuvia taudinaiheuttajia. Vastustuskyky on ihmiselle elintärkeä, sillä ilman sitä ihminen kuolee infektioon. Vastustuskyvyn toiminta perustuu siihen, että se osaa erottaa omat ja vieraat rakenteet. Kun vieras taudinaiheuttaja tunkeutuu elimistöön, keho tietää suojautua. Vastustuskyky aktivoituu ja taistelee tunkeutujaa vastaan. Vieraasta tunkeutujasta jää aina muistijälki, jolloin elimistö pystyy paremmin seuraavalla kerralla reagoimaan, kun tunkeutuminen tapahtuu. Vastustuskyky voi myös erehtyä. Se voi hyökätä elimistön omia soluja ja rakenteita vastaan. Tällaisissa tilanteissa syntyviä sairauksia kutsutaan autoimmuunisairauksiksi. Vastustuskyky voi myös hyökätä ylireagoidusti tunkeutujaa vastaan. Tällaisessa tilanteessa syntyy atopiasairauksia, kuten allergioita ja astmaa.
Ihmisen vastustuskyky on pohjimmiltaan synnynnäinen ja perinnöllisesti säädelty. Vastustuskykymme pohja kehittyy sikiöaikana ja heti syntymän jälkeen. Elämämme aikana kohtaamamme mikrobit sekä rokotteista saamamme mikrobit muokkaavat vastuskykyämme ajan mittaa. Vastustuskyvystämme osa on siis luonnollista immuniteettia ja osa opittua immuniteettia. Luontainen immuniteetti on nopea ja se käynnistyy minuuteissa. Kun taas opitun immuniteetin käynnistyminen kestää päiviä. Luontainen ja opittu immuniteetti toimivat yhdessä ja muodostavat suojan ihmiselle taudinaiheuttajia vastaan.
Hyvä vastustuskyky
Tutkimukset ovat opettaneet meille, että heti lapsuudessa tulisi altistua mikrobeille. Liiallinen puhtaus voi haitata vastustuskyvyn muodostumista. Liian puhtaan ympäristön lapsuudessa on huomattu kohottavan esimerkiksi astmaan sairastumisen riskiä. Hyvän vastustuskyvyn kannalta, olisi tärkeää liikkua luonnossa ja altistua eri mikrobeille. Kun vastustuskyky on hyvä, päivittäin kohtaamamme mikrobit eivät aiheuta meissä sairastumista. Hyvän vastustuskyvyn omaavilla on yleensä hyvä bakteerikanta suolistossa. Monipuolinen ruokavalio tukee hyvien bakteerien kukoistusta suolistossa. Ravinnolla ja vitamiineilla on suuri merkitys hyvän vastustuskyvyn kannalta. Myös unella on suuri merkitys. Liian vähäiset unet nostavat stressihormoneja ja laskevat näin ollen vastustuskykyä. Vaikka sinulla olisi hyvä vastustuskyky se ei tarkoita, ettet sairastelisi koskaan. Välillä taudinaiheuttajat pääsevät tunkeutumaan elimistöön, mutta hyvä vastustuskyky nujertaa taudinaiheuttajat nopeasti.
Huono vastustuskyky
Jos taudinaiheuttaja mikrobien määrä elimistössä on suurempi kuin hyvien mikrobien, sairastumme. Huonon vastustuskyvyn omaavalla tilanne on juuri tämä. Olisi tärkeää altistaa itseään hyville mikrobeille, jotta niiden määrä elimistössä kasvaa. Esimerkiksi luonnossa liikkumalla. Vastustuskykyyn vaikuttavat muun muassa ikä, stressi, sairaudet, lääketieteelliset hoidot, raskaus, leikkaus tai tehohoitoon joutuminen, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, vitamiinitasot ja antibiootit. Suosittelen ensin pohtimaan mistä huono vastustuskykysi voisi johtua. Onko syy kenties jokin edellä mainituista? Oiretta on helpompi lähteä hoitamaan, kun perimmäinen syy on tiedossa. Muista, että omaa vastustuskykyä voi vahvistaa!
Vastustuskyky paremmaksi
Kuinka sitten vastustuskyvyn voi saada paremmaksi? Yleinen hyvinvoinnista huolehtiminen on tie hyvään vastustuskykyyn. Omaa terveyttä voi edistää liikunnalla, monipuolisella ravinnolla ja hallitsemalla stressiä. Muista panostaa myös mielen hyvinvointiin, laadukkaisiin ihmissuhteisiin ja lepoon. Vitamiinit kannattaa ottaa mukaan avuksi vastustuskyvyn parantamiseen. Esimerkiksi C- ja D-vitamiini sekä sinkki tukevat vastustuskyvyn toimintaa. Lisää kuitua ruokavalioosi ja ota meditaatio osaksi arkeasi. Vältä tupakkaa, alkoholia, saasteita, liian vähäistä tai liian rankkaa liikuntaa ja pitkäaikaista stressiä. Pyri pitämään painosi kurissa ja lepää riittävästi.
Vastustuskykyä vahvistava esimerkki ruokavalio
Ennen aamupalaa, nappaa tyhjään vatsaan maitohappobakteerit. Maitohappobakteerit ovat loistava apu suoliston hyvinvointiin ja näin ollen vastustuskyvyn vahvistamiseen.
Aamupala:
Lautasellinen puuroa, 100g marjoja ja 1 tl öljyä. Vaihtele hiutaleita, marjoja ja öljyä. Puuroa voit tehdä esimerkiksi kaura-, ruis- ja tattarihiutaleista. Marjoina voit käyttää muun muassa mansikoita, vadelmia, mustikkaa, karhunvatukkaa tai tyrnimarjoja. Öljyllekin on monta vaihtoehtoa. Esimerkiksi avocadoöljy, rypsiöljy tai oliiviöljy. Monipuolisuus ja kuitu hellivät vatsan hyviä bakteereja, suolistoa ja kohottavat vastustuskykyä. Muista D-vitamiini!
Lounas:
Runsaasti kasviksia, bataattia ja kalaa. Lisää lautaselle myös kimchiä, hapankaalia tai juo ruuan kanssa lasillinen piimää. Muista syödä hyvin, jotta kropallasi on energiaa toimia. Jos himoitset jälkiruokaa, nappaa kourallinen marjoja. Marjojen vitamiinit vahvistavat vastustuskykyäsi.
Välipala:
Appelsiini ja inkiväärishotti. Nämä kaksi ovat kunnon vastustuskyvyn buustaajat!
Päivällinen:
Sama kaava kuin lounaalla.
Iltapala:
Syö toinen vatsaa hellivä puuro tai esimerkiksi smootie. Smootiet ovat herkullisia ja niihin voi upottaa vaikka ja mitä vitamiinipommeja. Suosi violetteja ja vihreitä raaka-aineita.
Muista myös:
Käy kävelemässä ainakin puolen tunnin lenkki. Tee tämä lenkki luonnon helmassa. Muista hengitellä syvään. Luonnon mikrobit siirtyvät kehoosi hengityksen kautta, joten on tärkeää muistaa hengittää. Loistava tapa saada hyviä mikrobeja elimistöön on napata maasta pala sammalta ja pyöritellä sitä käsissä. Sammaleen alla on hurja kasa hyviä mikrobeja. Järjestä illalla aikaa pienelle lempeälle jooga hetkellä ja meditaatiolle. Lempeä iltajooga ja meditaatio rauhoittavat sinut yöunille ja parantavat unenlaatuasi. Älä käytä enää puhelinta tämän jälkeen, vaan mene nukkumaan. Seuraavana päivänä heräät levänneellä kropalla ja paremmalla vastustuskyvyllä.